Kategoria: Yleinen

Vaikka virtuaali- ja lisätty todellisuus saattavat kuulostaa toistensa synonyymeiltä, niillä tarkoitetaan kahta eri asiaa. Virtuaalitodellisuus tarkoittaa kuvitteellista digitaalisesti luotua maailmaa, jota voi tarkastella käyttämällä virtuaalilaseja. Lisätty todellisuus tarkoittaa puolestaan virtuaalisen datan lisäämistä ihmisen näkökenttään todellisessa maailmassa. Lisättyä todellisuutta käytetään tällä hetkellä eniten erilaisilla tableteilla.

Viime vuosina virtuaali- ja lisättyä todellisuutta ollaan hyödynnetty eniten videopelialalla, mutta niitä ollaan kuitenkin alettu käyttämään koko ajan enemmän myös muilla aloilla, kuten rakentamisessa.

Rakentamisessa virtuaalitodellisuutta voidaan tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa käyttää useisiin eri tarkoituksiin. Arkkitehdit voivat virtuaalisen todellisuuden avulla esimerkiksi tutkia suunniteltavia rakennuksia luonnollisessa mittakaavassa pienoismallien sijaan, jolloin mahdolliset virheet suunnittelussa on helpompi havaita. Tulevaisuudessa arkkitehdit voivat todennäköisesti myös tehdä muutoksia suunnittelemiensa rakennuksien tietomalleihin suoraan virtuaalitodellisuudessa.

Lisäksi virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää rakentamisessa esimerkiksi valmiiden rakennusten ja asuntojen tietomallien esittelyyn sijoittajille tai asunnon ostajille. Virtuaalitodellisuus saattaa tulevaisuudessa olla myös turvallinen ja kustannustehokas apuväline esimerkiksi rakennustyöntekijöiden kouluttamiseen.

Lisättyä todellisuutta ei vielä juurikaan käytetä rakentamisessa, koska tätä teknologiaa ollaan vasta kehittämässä. Tulevaisuudessa lisätty todellisuus tulee kuitenkin todennäköisesti tarjoamaan todella hyödyllisiä työkaluja rakentamiseen. Esimerkiksi suunnitteilla olevan rakennuksen valmiin tietomallin voi tulevaisuudessa todennäköisesti nähdä puhelimen tai tabletin ruudulta, kun osoittaa laitteen kameralla kohti rakennuksen suunniteltua sijaintia. Näin rakennuksesta on mahdollista saada realistinen kuva sen tulevassa ympäristössä jo ennen rakentamisen aloittamista.

Lisätyn todellisuuden avulla voi tulevaisuudessa olla mahdollista myös esimerkiksi laskea työmaalla tarvittavien uusien rakennusmateriaalien määrä, hinta ja saatavuus pelkästään kuvaamalla tabletilla tai puhelimella jäljellä olevat rakennusmateriaalit. Tämän jälkeen tarvittavien uusien rakennusmateriaalien tiedot ilmestyisivät laitteen ruudulle muutamassa sekunnissa.

Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden avulla on siis mahdollista saavuttaa rakentamisessa huomattavia säästöjä resurssien, työn sekä ajan käytön määrässä ja lisäksi niiden avulla voidaan vähentää virheitä sekä parantaa koulutuksen ja turvallisuuden laatua. Näiden syiden takia virtuaali- ja lisätty todellisuus tulevat todennäköisesti olemaan tulevaisuuden rakentamisen tärkeimpiä apuvälineitä.

Lähteet:

https://www.virtuaalimaailma.fi/virtuaalitodellisuus-rakentaminen-arkkitehtuuri-suunnittelu/

https://www.constructconnect.com/blog/construction-technology/real-world-construction-will-benefit-virtual-augmented-reality/

Megalomaanisen kokoisten kauppakeskusten voittokulku Vuoden työmaa -kilpailussa jatkui myös tänä vuonna, kun voiton vei Pasilaan vauhdilla nouseva korttelikokonaisuus Tripla. YIT:n urakoima Tripla ei toki rajoitu pelkkään kauppakeskukseen, vaan kokonaisuus muodostuu sen lisäksi hotelli- ja toimistorakennuksista, sekä asuintaloista katu-, maa- ja pihatöitä unohtamatta. Triplaa onkin kutsuttu kokoluokkansa ja monimuotoisuutensa vuoksi megahybridihankkeeksi.

Helppoa tällaisen kokonaisuuden hallinta ei missään nimessä ole, mutta muuntautumiskyky ja ketteryys on säilynyt läsnä projektin alusta saakka. Tiedonkulun sujuvuutta on saatu parannettua suunnittelutiimin ja tuotannon välinen tiivis yhteistyö, digitaalisten työkalujen hyödyntäminen ja Big room -työskentely.

Kilpailun asiantuntijaraati löysi Triplan työmaasta paljon hyvää, ja voittoon sen siivittivät seuraavat havainnot:

• Kokoluokastaan ja vaativuudestaan huolimatta hyvin johdettu hanke
• Erinomainen aikataulujen hallinta ja ajallinen ohjaus
• Hyvä ilmapiiri, työmaa huokui tekemisen meininkiä ja osaamisen iloa
• Triplan rakentamisesta saatavaa megakohteiden rakentamisen osaamista pyritään hyödyntämään myös jatkossa suunnittelemalla toimihenkilöiden urakehitystä etukäteen
• Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota kuukausittaisen fiilismittarin tuloksien avulla
• Aliurakoitsijoiden tyytyväisyyden tasoa mitattiin nettosuositusindeksillä
• Digitaalisten työkalujen monipuolinen hyödyntäminen ja laaja-alainen tietomallien käyttö

Varsin poikkeuksellisen rakennuskohteen Triplasta tekee myös sen aikataulu. Alkuperäistä aikataulua saatiin kiristettyä kahdella vuodella, kun väliaikainen asema päätettiin rakentaa palvelemaan asiakkaita vanhan rautatieaseman purkutöiden, ja uuden aseman rakentamisen ajaksi. Tällä toimenpiteellä saatiin myös hankkeen muiden kustannusten nousu pysymään hallinnassa.

Tripla on saanut paljon kiitosta avoimuudestaan sijoittajilta ja asiakkailta. Esiin nousseet hankaluudet on käsitelty peittelemättä ja virheistä on otettu opiksi. Hankkeen sidosryhmien tyytyväisyyttä pääurakoitsijaan on mitattu poikkeuksellisesti oman henkilökunnan lisäksi myös asiakkaiden, viranomaisten, suunnittelijoiden ja aliurakoitsijoiden osalta.

Lähteet:
https://www.rakennuslehti.fi/2018/10/suomen-paras-rakennustyomaa-tripla-on-50-jalkapallokentan-suuruinen-megahanke/

Talven koittaessa ja lämpötilojen laskiessa voi sisätiloissa alkaa tuntua vetoisuutta. Lämpövuotokohdat on helppo paljastaa infrapunalämpömittarilla, ja sillä voi tarkistaa esimerkiksi ikkunoiden tiivisteiden tilanteen. Useimmiten vetoa tuntuukin juuri ikkunoiden pielissä tai lattianrajassa. Infrapunamittarin saa hankittua omakseen muutamalla kympillä, mutta niitä voi tiedustella myös lainaksi esimerkiksi kirjastoista. Kun rakennusten vetoisat paikat löydetään ja ongelmakohdat korjataan, myös sisälämpötilaa voi alentaa. Tällä aikaansaadaan suoraa säästöä lämmityskustannuksiin.

Vetoisuuden tunne lattialla voi johtua rakennuksen alapohjan huonosta ilmatiiviydestä. Heikko ilmatiiviys mahdollistaa ilmavirtausten liikkumisen rakenteiden läpi, jolloin lämmöneristävyys heikkenee ja sisätiloissa voi tuntua vetoa. Siksi tuulettuvan alapohjan (voidaan kutsua myös rossipohjaksi tai ryömintätilalliseksi alapohjaksi) lisäeristäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Parantamalla ilmatiiviyttä alapohjan rakenne saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla lämpö- ja kosteusteknisesti, ja näin ollen lisäeristäminen on hyödyksi myös energiatehokkuuden kannalta.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että alapohjan lisäeristyksellä voi olla positiivisia vaikutuksia pääosin asumismukavuuteen lattian vetoisuuden vähentyessä, suurempaa hyötyä energiatehokkuuden kantilta katsoen voidaan useimmiten saavuttaa seinien ja yläpohjan lisäerityksellä.

Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on helppoa suorittaa omatoimisesti, mutta rakenteiden eristysratkaisuissa kannattaa konsultoida asiantuntijaa.
Kun alapohjan lisäeristystä aletaan toteuttaa, on työ syytä suunnitella hyvin. Ryömintätilan tuulettuvuus tulee varmistaa, ja vanhojen rakenteiden ja eristeiden kunto tarkistaa. Mikäli näissä havaitaan huomautettavaa, on syytä harkita vanhojen eristeiden uusimista. Uudella, painumattomalla eristeellä alapohjan rakenteesta saadaan energiatehokkaampi ja asumismukavuus kohenee.

Lähteet:

https://www.rakentaja.fi/artikkelit/12017/ryomintatila_eristys_isover.htm

https://yle.fi/uutiset/3-8580002

Rakennuslehti valitsi viime marraskuussa Vuoden työmaan jo 31. kerran. Tällä kertaa voiton vei Kalasatamassa sijaitseva kauppakeskus Redin työmaa, joka teki raatiin suuren vaikutuksen.

Vuoden työmaa -kilpailuun voivat osallistua uudistalonrakennus-, korjausrakennus- ja infrahankkeet. Paras työmaa valitaan raadin suorittamien työmaakierrosten perusteella. Arviointien kohteena ovat työmaan teknisen, arkkitehtonisen ja muun vaativuuden lisäksi aikataulutus, sekä kustannusten ja työturvallisuuden hallinta.

Redin rakentamisesta vastaa SRV, joka toteuttaa hankkeen toimintamallinsa mukaisesti aliurakoina, yhteistyökumppaneita hankkeen elinkaaren aikana kertyykin lähes 300.

Vaikka SRV on toteuttanut aiemminkin jättimäisiä rakennushankkeita menestyksekkäästi (Kampin keskus, Flamingo, Musiikkitalo ja HUS-LAB), lähdettiin uuteen haasteeseen nöyrällä asenteella ja valmiina oppimaan uutta joka päivä. Aiempien saavutusten perusteella Redin projektinjohtajalta Markku Muhoselta ja työmaapäällikkö Jukka Nikkolalta osattiinkin odottaa paljon.

Yksi raadin jäsenistä havainnoikin työmaavierailulla, että ”Redi on varsinainen projektinhallinnan ”megahaaste”. Työmaalle ja koko projektin hallintaan haasteita aiheuttivat mm. työmaan läpi kulkeva liikenne, metro ja Itäväylä. Kohteen leikkauspiirustuksessa päällekkäin sijoittui mm. kallio- ja kellaripysäköintiä, metroa, Itäväylää, kauppakeskusta, asuntoja, viherkantta, kevyen liikenteen väyliä ja toimistotilaa. Lisäksi naapuriin SRV oli rakentanut terveyskeskusta, ja hotellihankettakin oltiin jo käynnistämässä. Kaikki edellä mainittu oli tietenkin myös ideoitava, haettava tarvittavat luvat, sijoittajat, käyttäjät, sekä luonnollisesti jossain välissä rakennettava.”

Kiitosta satoi myös työmaan siisteydelle, jolla osaltaan on vaikutettu työturvallisuuden maksimointiin. Vakavia tapaturmia Redin työmaalla onkin sattunut huomattavasti keskiarvoa vähemmän. Hankkeessa oli myös hyödynnetty tehokkaasti erilaisia innovaatioita, kuten talotekniikan aikatauluttamista tietomallin avulla, drone-kuvaamista, työpajakäytäntöjä ja nuorten tekijöiden jatkuvaa valmentamista.

Aiempina vuosina Vuoden työmaa -palkinto on jaettu mm. YIT:n luotsaamalle Naantalin voimalaitoshankkeelle (2016), SRV:n Koivusaaren metroasemalle (2015) ja Kansalliskirjaston peruskorjaukselle (2014).

https://www.rakennuslehti.fi/2017/11/kalasataman-redi-on-vuoden-tyomaa-2017/

https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/vuoden-tyomaa-teollisuusallianssi-osoitti-voimansa-naantalissa/

https://www.rakennuslehti.fi/2015/12/srvn-koivusaaren-metroasema-on-vuoden-tyomaa-2015/

https://www.rakennuslehti.fi/2014/10/kansalliskirjaston-peruskorjaus-on-vuoden-tyomaa-2014/

Suomessa on ollut erilaisia sote- ja maakuntauudistuksia jo vuodesta 2006 lähtien, mutta niitä on lopetettu tai ne ovat muuttaneet muotoaan. Nykyisten maakuntien, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on ajettu nykyisen hallituksen toimesta vuodesta 2017 ja aikataulullisten muutosten takia sen olisi määrä alkaa vuonna 2020.

Muutosten on määrä saattaa asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saaminen kotimaakunnan vastuulle, sekä yhdenvertaistaa yksityiset ja julkiset terveyspalvelut. Muutoksen tullessa voimaan voisi henkilö hakeutua samalla hinnalla yksityiseen tai julkiseen terveydenhuoltopalveluun.

Suomessa on 10,5 miljoonaa neliömetriä erilaisia julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä, joiden vuokra- ja omistussuhteisiin sote-uudistuksella on vaikutuksia. Uudistusta varten on perustettu Maakuntien Tilakeskus Oy, jonka kautta kunnat tulevat vuokraamaan tarvitsemiaan kiinteistöjä. Maakuntien Tilakeskus Oy perustettiin Senaatti-kiinteistöjen tytäryrityksenä, ja vuonna 2020 sen omistus siirtyy maakunnille.

Uudellamaalla sijaitsee kolmasosa maakuntien sote-kiinteistöistä, ja uudistuksen astuessa voimaan on mahdollista, että useita vanhainkoteja, terveyskeskussairaaloita ja muita laitoskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Ainakin osa vanhoista sairaala-alueista, kuten Kivelä-Hesperia, Aurora ja Koskela Helsingissä, tulee kokemaan muutoksia ja niiden rakennuksista luovutaan vähitellen.

Perimmäisimpänä syynä rakennusten käytöstä poistamisessa on käytön tehokkuuden valvonta. Näillä toimilla haetaan säästöjä maakuntien toimesta. Tämä ei ole kokonaan negatiivinen asia, koska silloin vapautuu tonttimaata hyödynnettäväksi muille rakennusprojekteille.

Lähteet:

https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/valtava-maara-taloja-uhkaa-muuttua-autiotaloiksi-uudellamaalla-satojen-terveyskeskusten-ja-vanhustentalojen-kohtalo-on-taysin-auki-sote-uudistuksen-myota/

http://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus

https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/maakuntien-tilakeskuksesta-tulee-viiden-miljardin-euron-sairaalahankkeiden-tilaaja/

Allianssirakentaminen on nostanut suosiotaan vuoden 2014 jälkeen, ja siitä on muodostunut yksi nopeimmin kasvavista urakkamuodoista. Onnistuessaan allianssihanke voi tuoda taloudellisia säästöjä, sekä positiivisia vaikutuksia aikatauluihin ja työn laatuun. Allianssihankkeen toimintavarmuus ei ole niin yksiselitteistä, kuin miltä se kuulostaa. Toimiakseen kunnolla tarvitaan avoimuutta ja tiivistä yhteistyötä allianssin osakkaiden välille.

Allianssin muodostuttua osakkaat sopivat pelisäännöt yhdessä hankkeen tilaajan kanssa. Näin kaikki projektin osalliset ovat ”pöydän samalla puolella” jakaen hankkeen riskit ja hyödyt. Eri osakkaiden tuoman osaamisen lisäksi allianssi mahdollistaa joustavuuden projektiin uusien innovaatioiden ja ideoiden muodossa. Joustoa syntyy myös, koska kaikki osalliset voivat tuoda parhaan osaamisensa esille jo suunnitteluvaiheessa ja ongelmiin voidaan puuttua eri tavoilla.

Suomen pienin allianssihanke onnistui

Vuonna 1981 valmistuneeseen, Suomenlinnaan meren ali kulkevaan tunneliin aloitettiin vuoden 2017 keväällä korjaushanke, joka tehtiin allianssiurakkana YIT:n ja Pöyryn toimesta. Suomenlinnan hoitokunta valitsivat näiden kahden muodostaman ryhmittymän, Vinssin, tunnelin korjauksen suunnitteluun ja korjaukseen. Tässä hankkeessa Pöyry toteutti korjauksen suunnittelun, ja YIT vastasi urakan rakennuspuolesta.

Tunneli oli suljettu 18.4.2017 alkaen ja se avattiin jälleen pelastusliikenteelle joulukuussa 2017.  Viimeistelyjä tehtiin vielä helmikuussa 2018. Projekti valmistui aikataulussa ja se pysyi budjetissaan, jonka suuruus oli 7 miljoonaa euroa.

Projektin alkutaipaleella sen koko aiheutti mietteitä. Suomenlinnan hoitokunnan Ulla Räihä pohti, että onko näinkin pieneen, mutta vaikeaan projektiin allianssi toteutus liian järeä työkalu. Projektin edetessä se osoittautui kuitenkin oikeaksi ratkaisuksi.

Lisäksi mahdollinen Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus synnytti muutamia mainitsemisen arvoisia allianssihankkeita. ”Uusi Sydän” on Kuopion Puijon sairaalan vuodeosaston peruskorjaaminen, sekä täysin uuden yhdeksänkerroksisen tornisairaalan rakentaminen vuosina 2018 – 2024. Uuden sairaalan rakentamisenbudjetti on arvoltaan noin 164 miljoonaa euroa ja sen päätoteuttajana toimii Rakennusliike Lapti Oy.

Toisena mainitsemisen arvoisena hankkeena on projekti ”Kainua”, jossa suunnitellaan ja rakennetaan Kainuuseen täysin uusi sairaala. Projektin toteutuksesta vastaavat Kainuun SOTE, Sweco Oy, Skanska Talorakennus Oy ja Caverion Suomi Oy. Kainua on arvoltaan 153 miljoonaa euroa. Valmistuessaan uusi sairaala on nykyaikainen, ja täyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan nykyiset tarpeet. Lisäksi sen on arvioitu parantavan palveluiden laatua ja saatavuutta.

Lähteet:

http://www.projektiuutiset.fi/naantalin-monipolttoainevoimalaitos-vihittiin-kayttoon-tanaan/?utm_content=buffer3a5b7&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer

https://www.rakennuslehti.fi/2016/06/yit-ja-poyry-peruskorjaavat-yhdessa-suomenlinnan-tunnelin/

https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/suomen-pienin-allianssihanke-osoittautui-toimivaksi/

https://blog.edu.turku.fi/syvalahtiprojekti/2015/10/16/mita-rakentaminen-allianssimallilla-tarkoittaa/

https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/maakuntien-tilakeskuksesta-tulee-viiden-miljardin-euron-sairaalahankkeiden-tilaaja/