Allianssirakentaminen kasvattaa suosiotaan

Kiire nakertaa rakennuksien laatua
26.2.2018
Kiinteistöjen autioituminen uhkaa Uudellamaalla
21.6.2018
Näytä kaikki

Allianssirakentaminen on nostanut suosiotaan vuoden 2014 jälkeen, ja siitä on muodostunut yksi nopeimmin kasvavista urakkamuodoista. Onnistuessaan allianssihanke voi tuoda taloudellisia säästöjä, sekä positiivisia vaikutuksia aikatauluihin ja työn laatuun.

Allianssirakentaminen kasvattaa suosiotaan

Allianssirakentaminen on nostanut suosiotaan vuoden 2014 jälkeen, ja siitä on muodostunut yksi nopeimmin kasvavista urakkamuodoista. Onnistuessaan allianssihanke voi tuoda taloudellisia säästöjä, sekä positiivisia vaikutuksia aikatauluihin ja työn laatuun. Allianssihankkeen toimintavarmuus ei ole niin yksiselitteistä, kuin miltä se kuulostaa. Toimiakseen kunnolla tarvitaan avoimuutta ja tiivistä yhteistyötä allianssin osakkaiden välille.

Allianssin muodostuttua osakkaat sopivat pelisäännöt yhdessä hankkeen tilaajan kanssa. Näin kaikki projektin osalliset ovat ”pöydän samalla puolella” jakaen hankkeen riskit ja hyödyt. Eri osakkaiden tuoman osaamisen lisäksi allianssi mahdollistaa joustavuuden projektiin uusien innovaatioiden ja ideoiden muodossa. Joustoa syntyy myös, koska kaikki osalliset voivat tuoda parhaan osaamisensa esille jo suunnitteluvaiheessa ja ongelmiin voidaan puuttua eri tavoilla.

Suomen pienin allianssihanke onnistui

Vuonna 1981 valmistuneeseen, Suomenlinnaan meren ali kulkevaan tunneliin aloitettiin vuoden 2017 keväällä korjaushanke, joka tehtiin allianssiurakkana YIT:n ja Pöyryn toimesta. Suomenlinnan hoitokunta valitsivat näiden kahden muodostaman ryhmittymän, Vinssin, tunnelin korjauksen suunnitteluun ja korjaukseen. Tässä hankkeessa Pöyry toteutti korjauksen suunnittelun, ja YIT vastasi urakan rakennuspuolesta.

Tunneli oli suljettu 18.4.2017 alkaen ja se avattiin jälleen pelastusliikenteelle joulukuussa 2017.  Viimeistelyjä tehtiin vielä helmikuussa 2018. Projekti valmistui aikataulussa ja se pysyi budjetissaan, jonka suuruus oli 7 miljoonaa euroa.

Projektin alkutaipaleella sen koko aiheutti mietteitä. Suomenlinnan hoitokunnan Ulla Räihä pohti, että onko näinkin pieneen, mutta vaikeaan projektiin allianssi toteutus liian järeä työkalu. Projektin edetessä se osoittautui kuitenkin oikeaksi ratkaisuksi.

Lisäksi mahdollinen Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus synnytti muutamia mainitsemisen arvoisia allianssihankkeita. ”Uusi Sydän” on Kuopion Puijon sairaalan vuodeosaston peruskorjaaminen, sekä täysin uuden yhdeksänkerroksisen tornisairaalan rakentaminen vuosina 2018 – 2024. Uuden sairaalan rakentamisenbudjetti on arvoltaan noin 164 miljoonaa euroa ja sen päätoteuttajana toimii Rakennusliike Lapti Oy.

Toisena mainitsemisen arvoisena hankkeena on projekti ”Kainua”, jossa suunnitellaan ja rakennetaan Kainuuseen täysin uusi sairaala. Projektin toteutuksesta vastaavat Kainuun SOTE, Sweco Oy, Skanska Talorakennus Oy ja Caverion Suomi Oy. Kainua on arvoltaan 153 miljoonaa euroa. Valmistuessaan uusi sairaala on nykyaikainen, ja täyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan nykyiset tarpeet. Lisäksi sen on arvioitu parantavan palveluiden laatua ja saatavuutta.

 

Lähteet:

http://www.projektiuutiset.fi/naantalin-monipolttoainevoimalaitos-vihittiin-kayttoon-tanaan/?utm_content=buffer3a5b7&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer

https://www.rakennuslehti.fi/2016/06/yit-ja-poyry-peruskorjaavat-yhdessa-suomenlinnan-tunnelin/

https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/suomen-pienin-allianssihanke-osoittautui-toimivaksi/

https://blog.edu.turku.fi/syvalahtiprojekti/2015/10/16/mita-rakentaminen-allianssimallilla-tarkoittaa/

https://www.rakennuslehti.fi/2018/02/maakuntien-tilakeskuksesta-tulee-viiden-miljardin-euron-sairaalahankkeiden-tilaaja/