Yleinen Archives

Taloyhtiön alapohjasaneeraus

Posted on 3.3.20209.10.2023 by Antti Eklund

Alapohjasaneeraus voi osoittautua tarpeelliseksi, kun taloyhtiön taloissa kärsitään vedosta, pahasta hajusta, kylmästä lattiasta tai kosteudesta. Vanha lattian eriste voi ajan kuluessa painua kasaan, olla heikkolaatuista tai valmiiksi vähäistä. Eristeistä voi löytyä myös kosteutta, rakennusjätteitä tai mikrobikasvustoa. Tämä huomataan yleensä viimeistään lattiaa remontoitaessa. Näihin epäkohtiin on syytä puuttua viipymättä.

Kuntotutkimuksen tekeminen

Huonoa eristeen laatua epäiltäessä on kiinteistöön hyvä tehdä kuntotutkimus. Sen avulla selvitetään talojen rakenteiden kunto, vaurioitumisaste ja sen syyt. Tämän avulla selvitetään myös mahdollinen syy asunnon huonoon sisäilmaan, ja asiaa voidaan lähteä korjaamaan.
Alapohjasaneeraus on myös vanhoissa asuinnoissa järkevää, sillä nykykriteerien mukaiset säädökset eivät välttämättä enää täyty. Ilma muuttuu huonokuntoisten eristeiden vuoksi kosteaksi ja seisoaksi, ja se osaltaan heikentää alapohjarakenteita.

Alapohjan kosteuden syyt

Hiekkainen tai savinen maa-aines voi nostaa maaperästä kosteutta ylöspäin alapohjaan lisäten alapohjan kosteusriskiä. Alapohjan tulisi aina olla kokonaisuudessaan hajuton ja kuiva.

Alapohjasaneerauksen suorittaminen

Alapohjasaneerauksen ollessa taloyhtiölle tarpeellinen, tehdään Anpe Oy:llä taloyhtiön kanssa aina tutkimuksen jälkeen suunnitelma työn huolellisesta suorittamisesta. Itse tutkimus, suunnitelma ja työ suoritetaan Anpe Oy:n kautta samalla sopimuksella kilpailukykyisin hinnoin. Mahdolliset jätteet, maa-aines, purut, muhat, hiekat ja savet poistetaan suurtehoimuroinnilla nopeasti ja tehokkaasti. Tämän jälkeen puretaan tarvittaessa muottilaudoitukset ja asennetaan suodatinkangas maaperän päälle. Lopuksi tiivistetään läpiviennit ja puhalletaan suodatinkankaan päälle kapillaarikatkoksi Leca-soraa tai sepeliä. Tiivistys ja alapohjan lämmöneristys voidaan tehdä myös ruiskuttamalla alapohjan yläpintaan polyuretaanikerros.

Anpe Oy suosittelee alapohjaan eristeeksi Leca-soraa

Leca®-sora KS420KAP 4-20 mm

Leca-sora estää tehokkaasti kapillaarisen kosteuden nousun ja torjuu myös tehokkaasti ns. kesäkondenssia.

Leca-sora sopii rakennuksen alapohjaan, kevennysperustuksiin tai routasuojaksi. Se toimii hyvänä lämpöeristeenä myös sokkelien ympärillä. Leca-sorasta on saatavana myös uusiokäytettävää Leca-soraa, jota voidaan käyttää esimerkiksi erilaisissa täytöissä.

Alapohjasaneerauksen hinta

Alapohjasaneerauksen hinta voi vaihdella paljonkin riippuen projektista, sen laajuudesta ja siitä, otatko useita eri yrityksiä mukaan alapohjasaneerauksen eri työvaiheisiin. Anpe Oy:ltä saat tarjoukset nopeasti ja kilpailukykyisesti aina pinta-alan ja perustustavan mukaan.

Anpe Oy tarjoaa remontteihin myös kilpailukykyiset rahoitusvaihtoehdot.

Meiltä saat palvelut ”avaimet käteen” -periaatteella, ja tarjoukset taloyhtiösi alapohjasaneerauksista saat nopeasti yhteydenottolomakkeella.

Vuoden työmaa 2019 on valittu

Posted on 20.1.20209.10.2023 by Antti Eklund

Jo 33. kerran järjestetyn Vuoden työmaa -kilpailun voittaja ratkesi, ja ykköspalkinto matkasi Kuopioon Uusi Sydän -sairaalan työmaalle.
Finaaliviisikosta löytyivät Skanskan Kaupunkiympäristötalon työmaa, Destian Lahden kehätiehanke, SRV:n sairaala Nova, YIT:n Caverionin Kuntolaakso, sekä Laptin Uusi Sydän -sairaala. Tasaväkisen kilpailun voittajaksi selviytyi Laptin sairaalahanke Kuopiossa. Lapti toimii ensimmäisen rakennusvaiheen allianssin päätoteuttajana.

Valitsijaraati painotti arvioinneissaan lean-filosofian periaatteiden hyödyntämistä käytännössä, työturvallisuutta, sekä aikataulussa ja budjetissa pysymistä. Laptin pahimmaksi kilpakumppaniksi osoittautui YIT:n hanke, mutta Uusi Sydän -sairaalan kokoluokka ja vaativuustaso nostivat sen lopulta korkeimmalle korokkeelle. Lisäksi Lapti sai kiitosta erinomaisesta työilmapiiristään.

”Yhteistyö on toiminut hyvin rakentajan kanssa. Yhdessä sovituista tavoitteista on pidetty kiinni niin aikataulun kuin laadunkin osalta. Työmaa on ollut kiitettävän siisti ja työturvallisuuteen on suhtauduttu erityisellä vakavuudella”, kertoo Uuden Sydämen hankejohtaja Juhani Kouri.

Uusi Sydän -sairaalaa on rakennettu vaiheittain, jolloin aliurakoitsijoiden ja materiaalitoimittajien resurssien ylikuormitusta on kyetty välttämään. Vaiheet etenevät omien tavoitekustannuksiensa ja aikataulujensa mukaan, ja huolellisella suunnittelulla muuttojen määrä on saatu minimoitua.

Sairaalan ykkösvaihe valmistuu tammikuussa 2020, ja kokonaisuuden luovutuksen on määrä tapahtua vuonna 2025. Siihen mennessä hankkeen kokonaislaajuudeksi on muodostunut 60 000m2, josta kolmannes koostuu peruskorjauksesta. Tämän lisäksi purkuja on kaikkiaan n. 20 000m2.

Pitkän toteutusajan, säännöllisten palautekeskustelujen ja yhteisen kehittäminen avulla Lapti on kyennyt vastaamaan tilaajan toiveisiin ja tavoitteisiin mallikkaasti. Sairaalaympäristössä toimiminen on tuonut oman lisänsä työmaan turvallisuusvaatimuksiin, mutta sujuva tiedotus ja kaikkien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden sitoutuneisuus ovat mahdollistaneet korkean turvallisuustason ja siisteyden toteutumisen.

Lähde:
https://www.rakennuslehti.fi/2019/12/laptin-kuopion-sairaalahanke-voitti-tyomaakilpailun/

Positiivisin näkymin uudelle vuosikymmenelle

Posted on 20.12.20199.10.2023 by Antti Eklund

Uusi vuosikymmen alkaa Raklin arvioiden mukaan rakentamisen näkökulmasta mukavissa merkeissä. Tulevaisuudennäkymät ovat parantuneet syksyn ja alkutalven mittaan, ja rakentamisen määrän arvioidaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa ympäri Suomen. Painopiste on kuitenkin siirtymässä asuntorakentamisesta toimitila- ja korjausrakentamisen puolelle.

Pääkaupunkiseudulla vilkkaana käyvä uudistalorakentaminen on keskeisessä roolissa rakennusalan hyvän työtilanteen jatkumisessa, vaikka uusien asuntojen rakentamisen aloitusmäärä on hieman edellisvuotta vähemmän. Suurin osa vuonna 2019 aloitetuista asuinrakennuksista on kerrostaloja, joista kaikkiaan 2/3 on vuokra-asuntoja.

Anpe kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja vuosikymmenestä, ja toivottaa kaikille rauhallista Joulua ja rakentamisen täyteistä vuotta 2020!

Lähde:
https://www.rakennuslehti.fi/2019/12/ensi-vuosi-nayttaa-rakentamisessa-hyvalle-rakli-arvioi/

Muuttuva maailma tuo muutospainetta myös rakennusalaan

Posted on 3.9.201911.10.2023 by Antti Eklund

Ympäristöasiat ovat olleet viime aikoina entistä enemmän tapetilla valtamedioissa. Kestävän kuluttamisen ja ympäristövaikutuksien huomioimisen vaatimukset koskettavat luonnollisesti myös rakennusalaa. Vaikka suuntaus aiheuttaa vaatimuksia, on se myös oivallinen tilaisuus kehittää alaa, sen johtamista ja kilpailukyvyn parantamista.

Digitaalisuus, elinkaaret, eettisyys ja laadukkuus ovat termejä, joita vilisee lähes aihetta kuin aihetta koskevassa keskustelussa, eikä rakennusala ole tässä poikkeus. Jukka Pekkanen toteaa kolumnissaan, että rakennusalan toimijat voivat kaiken muutoksen keskellä olla tällä hetkellä varsin tyytyväisiä siihen, kuinka hyvin uusiin haasteisiin on saatu vastattua ja toimintaa kehitettyä.

Rakentamisen laatu on joutunut usein kritiikin kohteeksi, ja se onkin yksi suurimpia kehitystä vaativista osa-alueista. Yksi keskeisimmistä asioista laadukkaan lopputuloksen saavuttamiselle on kosteudenhallinta. Sen merkitykseen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, mutta kehittämistä on vielä tehtävänä. Kyse ei välttämättä ole osaamisen tai saatavilla olevien teknisien ratkaisujen puutteesta, vaan asenteissa. Suunta on kuitenkin oikea etenkin asuntorakentamisen kohdalla, sillä tuore asiakastyytyväisyyskysely nosti asuntorakentamisen ykköseksi eri toimialojen vertailussa.
Toinen huimaa kehitystä kokenut teema on työturvallisuus, ja vakavat onnettomuudet rakennustyömailla alkavatkin olla harvinaisia. Etenkin tällä osa-alueella nimenomaan asennemuutos on tuonut kiitettävää tulosta, ja samanlaista vaikutusta olisi seuraavaksi saatava laajennettua myös muualle, kuten edellä mainittuun kosteudenhallintaan osana rakentamisen laadukkuutta.

Ilmastonmuutokseen ja ympäristökysymyksiin rakennusalalla on alettu vastaamaan edistämällä puun käyttöä materiaalina, kehittämällä erilaisia komposiittirakenteita ja tehostamalla vanhojen ja käytettyjen materiaalien uusiokäyttöä. Muovin käyttöä on myös alettu vähentää, ja sille on etsitty vaihtoehtoisia materiaaleja. Tällaisilla toimenpiteillä saadaan alan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä pienennettyä ja tehostettua kiertotaloutta ja elinkaarien hallintaa. Ympäristöystävällisyys onkin tänä päivänä yksi tärkeimmistä arvoista ja tavoitteista vastuulliselle toimijalle.

Rakennusala on ollut myötätuulessa jo useiden vuosien ajan, ja onkin toivottavaa, että hyvälle mallille saatu kehityskulku jatkuu siitäkin huolimatta, että alan kysyntä väistämättä jälleen jossain vaiheessa hieman hiljenee. Huolellinen ja pitkänäköinen kehitystyö mahdollistaa sen, että jatkuvasti muuttuvan maailman tarpeisiin kyetään vastaamaan kestävällä tavalla tilanteessa kuin tilanteessa.

Lähteet:

https://www.rakennuslehti.fi/blogit/nyt-on-oiva-hetki-kehittaa-rakennusalan-johtamista-ja-kilpailukykya/

Rakennusmateriaalien kierrätys ja uusiokäyttö

Posted on 7.6.201911.10.2023 by Antti Eklund

Rakennusala on yksi suurimpia jätteen tuottajia Suomessa, ja sen jätteiden hyödyntämisaste on ollut pitkään alhainen. Tyypillisimpiä rakennustyömaiden jätteitä ovat erilaiset kiviainekset, puujätteet ja metalliromu. Huolellisella lajittelulla kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää saadaan vähennettyä, kun mahdollisimman suuri osa pääsee kierrätyksen avulla uusiokäyttöön tai hyödynnettäväksi energiana.
Rakennustyömailla syntyvää jätettä voidaan uusiokäyttää esimerkiksi kuormalavojen ja pakkausten osalta jo saman työmaan sisällä. Rakennusmateriaaleja sisältävät suursäkit puolestaan toimivat hyvin jätesäkkeinä tai pakkausmateriaalina. Lisäksi etenkin vanhoista rakennuksista voi löytyä perinnerakentajia, entisöijiä ja keräilijöitä kiinnostavia kappaleita, kuten ovia, ikkunoita, uunien luukkuja ja muuta pientavaraa. Kivi- ja maa-aineksia voidaan usein hyödyntää maarakennuksessa ja täytöissä, ja suuri osa kierrätyskelvottomasta jätteestä soveltuu poltettavaksi energianlähteeksi.

Rakennusjätteen kierrätystä ja uusiokäyttöä pyritään tehostamaan entisestään uuden vuonna 2020 voimaan astuvan orgaanisten jakeiden kaatopaikkakiellon avulla. Tällöin kaatopaikalle toimitettavan jätteen seassa ei saa enää olla biohajoavia aineksia, kuten puuta, paperia ja biojätteitä. Kierrätyksen ja materiaalien uusikäytön tueksi on laadittu myös säädös, jonka tavoitteena on saada vähintään 70% rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettyä muuten kuin energiaksi polttamalla vuoteen 2020 mennessä.
Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu jätehuoltosuunnitelma on työmaille oleellinen kestävää kehitystä tukeva työkalu. Jätehuoltosuunnitelman avulla jätehuollon tarpeet ovat helpommin hahmotettavissa juuri kyseisen työmaan osalta, ja eri rakennusvaiheet huomioiden.

Paraskin jätehuoltosuunnitelma on kuitenkin vain niin hyvä, kuin sen lopullinen toteutus. Suunnitelmaa laatiessa kannattaa pohtia sitä, miten rakennusjätteen keräily ja lajittelu työkohteissa hoidetaan ja kuinka jätesiirrot kulkeutuvat jätepisteeseen saakka. Työmaalla työskentelevät ihmiset ovat avainasemassa jätehuollon onnistumisen suhteen. Kun jokainen tiedostaa oman käytöksensä seuraukset ja vaikutukset kokonaisuuden kannalta, saadaan jätehuolto sujuvaksi ja luonnolliseksi osaksi työmaan arkea ympäristöystävällisyyttä vaalien.
Kierrättämällä saadaan säästettyä neitseellisiä raaka-aineita, ja vähennettyä tuotannon synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä. Paperijäte saa uuden elämän sanomalehtenä ja jätelasi palvelee pakkauslasin ja lasivillan muodossa. Jätteiden lajittelu tuo myös suoria säästöjä jätemaksujen osalta, sillä lajittelemattoman sekajätteen jätemaksu on lajiteltua jätettä korkeampi.

Lähteet:
Ammattilaisen kädenjälki

Muovien käyttöä rakentamisessa vähennetään

Posted on 18.4.201911.10.2023 by Antti Eklund

Suomen muoviteollisuuden raporttien mukaan rakentaminen on toiseksi suurin muovien käyttökohde Suomessa muovipakkausten jälkeen. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen sanoo rakentamisen käyttävän muovista 20-28 prosenttia Suomessa. Tästä huolimatta muovien talteenotto ja kierrätys rakentamisessa on vähäistä.

Toimenpiteitä muovien käytön vähentämiseksi ja muovien kierrätyksen lisäämiseksi ollaan kuitenkin alettu tekemään. Ympäristöministeriö ja teknologian tutkimuskeskus VTT tekevät parhaillaan inventaariota, jonka tarkoituksena on saada tietoa rakentamisessa käytetyistä muoveista. Inventaariossa muoveista saatu tieto tulee helpottamaan muovien talteenoton, kierrätyksen ja uudelleenkäytön tehostamista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara sekä Senaatti-kiinteistöt tulevat puolestaan laatimaan vuoden 2019 aikana suunnitelman, jolla pyritään vähentämään muovien käyttöä sekä lisäämään jätemuovin kierrätysastetta ja uusiomuovien käyttöä rakentamisessa. Näitä toimenpiteitä tullaan kokeilemaan julkisissa rakennushankkeissa.

Muovien käytöstä rakentamisessa voidaan tehdä kestävämpää myös muilla tavoin. Ympäristöministeriölle muovien käytöstä tehty selvitys ehdottaa, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön muovivero, joka kohdistuisi kertakäyttöisiin muovituotteisiin. Näin ollen rakentamisessa käytettäviä kertakäyttöisiä muoveja pystyttäisiin mahdollisesti vähentämään ja niille voitaisiin löytää parempia vaihtoehtoja.

Lisäksi yksi keino, jolla muovien käytöstä rakentamisessa voidaan tehdä ympäristöystävällisempää on biomuovien käyttö. Biomuovit valmistetaan fossiilisen raakaöljyn sijasta uusiutuvista luonnon raaka-aineista, kuten viljasta, tärkkelyksestä, sokerista tai erilaisista öljyistä ja rasvoista. Biomuoveja on kahden laisia, biopohjaisia ja biohajoavia. Biopohjaiset muovit on valmistettu kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista ja biohajoavat muovit hajoavat oikeissa olosuhteissa vedeksi, hiilidioksidiksi, metaaniksi ja biomassaksi. Biomuoveja kehitetään jatkuvasti ja ne toimivat jo monessa käyttötarkoituksessa, kuten rakentamisessa, yhtä hyvin, kuin perinteiset muovit.

Lähteet:

Helsingin Sanomat Kotimaa

Muovitieto

Rakennuslehti