Rakennusmateriaalien kierrätys, lajittelu ja uusiokäyttö tukee kestävää kehitystä

Muovien käyttöä rakentamisessa pyritään vähentämään ja muovien kierrätystä tehostamaan
18.4.2019
Näytä kaikki

Rakennusmateriaalien kierrätys, lajittelu ja uusiokäyttö tukee kestävää kehitystä

Rakennusala on yksi suurimpia jätteen tuottajia Suomessa, ja sen jätteiden hyödyntämisaste on ollut pitkään alhainen. Tyypillisimpiä rakennustyömaiden jätteitä ovat erilaiset kiviainekset, puujätteet ja metalliromu. Huolellisella lajittelulla kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää saadaan vähennettyä, kun mahdollisimman suuri osa pääsee kierrätyksen avulla uusiokäyttöön tai hyödynnettäväksi energiana.
Rakennustyömailla syntyvää jätettä voidaan uusiokäyttää esimerkiksi kuormalavojen ja pakkausten osalta jo saman työmaan sisällä. Rakennusmateriaaleja sisältävät suursäkit puolestaan toimivat hyvin jätesäkkeinä tai pakkausmateriaalina. Lisäksi etenkin vanhoista rakennuksista voi löytyä perinnerakentajia, entisöijiä ja keräilijöitä kiinnostavia kappaleita, kuten ovia, ikkunoita, uunien luukkuja ja muuta pientavaraa.
Kivi- ja maa-aineksia voidaan usein hyödyntää maarakennuksessa ja täytöissä, ja suuri osa kierrätyskelvottomasta jätteestä soveltuu poltettavaksi energianlähteeksi.

Rakennusjätteen kierrätystä ja uusiokäyttöä pyritään tehostamaan entisestään uuden vuonna 2020 voimaan astuvan orgaanisten jakeiden kaatopaikkakiellon avulla. Tällöin kaatopaikalle toimitettavan jätteen seassa ei saa enää olla biohajoavia aineksia, kuten puuta, paperia ja biojätteitä. Kierrätyksen ja materiaalien uusikäytön tueksi on laadittu myös säädös, jonka tavoitteena on saada vähintään 70% rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettyä muuten kuin energiaksi polttamalla vuoteen 2020 mennessä.
Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu jätehuoltosuunnitelma on työmaille oleellinen kestävää kehitystä tukeva työkalu. Jätehuoltosuunnitelman avulla jätehuollon tarpeet ovat helpommin hahmotettavissa juuri kyseisen työmaan osalta, ja eri rakennusvaiheet huomioiden.

Paraskin jätehuoltosuunnitelma on kuitenkin vain niin hyvä, kuin sen lopullinen toteutus. Suunnitelmaa laatiessa kannattaa pohtia sitä, miten rakennusjätteen keräily ja lajittelu työkohteissa hoidetaan ja kuinka jätesiirrot kulkeutuvat jätepisteeseen saakka. Työmaalla työskentelevät ihmiset ovat avainasemassa jätehuollon onnistumisen suhteen. Kun jokainen tiedostaa oman käytöksensä seuraukset ja vaikutukset kokonaisuuden kannalta, saadaan jätehuolto sujuvaksi ja luonnolliseksi osaksi työmaan arkea.
Kierrättämällä saadaan säästettyä neitseellisiä raaka-aineita, ja vähennettyä tuotannon synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä. Paperijäte saa uuden elämän sanomalehtenä ja jätelasi palvelee pakkauslasin ja lasivillan muodossa. Jätteiden lajittelu tuo myös suoria säästöjä jätemaksujen osalta, sillä lajittelemattoman sekajätteen jätemaksu on lajiteltua jätettä korkeampi.

 

Lähteet:
https://www.ymparistoosaava.fi/rakennusala/index.php?k=22807
https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Jatteet/Rakennusjatteesta_arvokkaaksi_resurssiks(29942)