Joka toisella taloyhtiöllä korjausrakentamishanke vuonna 2016

Korjausrakentaminen jatkaa hienoista kasvuaan erityisesti pääkaupunkiseudulla. Taloustilanne on kuitenkin
rajoittanut rakentamista edellisvuotta enemmän. Korjauslainojen keskimarginaali sen sijaan jatkaa laskuaan.
Tiedot välittyvät Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrista.

Barometri kertoo, että korjausrakentaminen kasvaa vuonna 2016 pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa ja
Länsi-Suomessa. Sen sijaan Itä-Suomessa määrä saattaa jopa kääntyä laskuun. Taloyhtiöistä kaikkiaan 30
prosenttia oletti korjausrakentamisensa kasvavan ja saman verran taloyhtiöistä arvioi myös edellisvuotta
pienempää korjausrakentamista yhtiössään. Vallitseva taloustilanne vaikuttaa korjausrakentamisen tilanteen
negatiivisesti.

Vuoden 2017 näkymät ovat edelliskevään tapaan maltilliset. Pääkaupunkiseutu on ainoa alue, jossa
odotetaan Korjausrakentamisen Ilmapuntari -mittarilla pientä kasvua.

Hieman yli puolet taloyhtiöistä käyttää saneerauksen ensisijaisena rahoitusmuotona edelleen pankkilainoja.
Etukäteen kerättyjen varojen osuus ensisijaisena rahoitusmuotona oli tänä keväänä noin neljännes.
Vastaajista 42 prosenttia ilmoitti yhtiössään useimmiten varauduttavan etukäteen hankkeisiin varojen
keräämisellä. Näistä runsaat 60 prosenttia käyttää ennakkorahastointia ja vajaat 50 prosenttia
asuintalovarausta.

Taloyhtiöiden lainansaanti on pysynyt suurinpiirtein samana

Kaikkiaan 75 prosenttia yhtiöistä kysyy lainaa vähintään kahdelta pankilta, vain yhdeltä pankilta neljännes taloyhtiöistä.
Lainatarjouksia saatiin vähintään kaksi 72 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.
Lainojen marginaalien keskiarvo jatkaa pienenemistään.
Tulos oli kyselyssä 1,2 prosenttia, kun viime syksynä taso oli vielä 1,4 prosenttiyksikköä.

Vesi- ja viemäriputkistojen korjaaminen on vuoden 2016 yleisin korjauskohde taloyhtiöissä. Noin
runsaalla kymmenellä prosentilla taloyhtiöistä on niihin liittyviä korjaushankkeita. Seuraavaksi eniten
korjattavina ovat piharakenteet sekä salaojat, märkätilat ja julkisivut. Kerrostaloyhtiöissä korostuvat
putkistokorjaukset oheistöineen ja rivitaloyhtiöissä piharakenteet sekä rakennusten ulkorakenteet.

Tulevan viiden vuoden aikana noin 30 prosenttia taloyhtiöistä tulee ilmoittamaan korjaus- ja ylläpitotarvetta
piharakenteissa. Julkisivujen, ikkunoiden ja ovien sekä vesikaton korjaustarpeesta ilmoitti noin neljännes
vastaajista. Kerrostaloyhtiöistä lähes neljännes kaavailee parvekekorjauksia.

Barometrin vastaukset antavat ymmärtää, että kuntoarvion käyttö taloyhtiön kunnon selvittämisessä on viime
vuosina laskenut ja kuntotutkimusten puolestaan lievästi noussut. Lakisääteinen kunnossapidon tarveselvitys
tehdään vastaajien perusteella kuitenkin hieman aiempaa useammin kuntoselvityksiin nojautuen.